sunnuntai 9. elokuuta 2015

Hyvää yritetään, mutta...

Mehtämiehen (tai paimentytön) sertiä lähdettiin Pikin kanssa metsästämään, mutta parempaa pukkasi. Piki näytteli kumpanakin päivänä viikonlopun Elo-Karelia-näyttelyssä Joensuussa.



KV-näyttelyssä 8.8. tuomari Gabriela Ridarcikova, Slovakia: NUO-EH NUK-2. "Good size. Good head, but muzzle should be stronger. Underjaw should be wider. Solid topline. Deep chest. Well angulated. Moves well." Tuomari käsitteli koiraa erittäin hienovaraisesti ja pyysi minua näyttämään hampaat  - siis Pikin hampaat. Näytin kyllä omianikin, kun olin niin tyytyväinen. Piki esiintyi oikein nätisti ja ravasi hyvin. Viiru oli mukana esiliinana.

Piki hei, täällä voi pötkötellä ihan rauhassa ja relata.

Illalla valmistauduttiin Pikin toiseen näyttelypäivään turkinhoitotoimin: vihdoinkin on lämmintä, joten kunnon uinti, hiekassa piehtarointi, kauluksen kuolaaminen ja lopuksi kuohkeutus mustikanvarvuissa kieriskellen. Saatiin mustikoitakin kerättyä :) Tuomari kehuikin sitten turkkia. 




Joensuu KR 9.8. tuomari Patsy Hollings, Iso-Britannia: NUO-EH NUK-2. "Would like more strength in underjaw. Lacks a little type. In good coat and condition. Needs to mature. Just a little close behind today. " Tämä tuomari tutki koiraa enemmän ja katsoi itse hampaat. Valittelin, että koira on pikkuisen ujo, mutta tuomari vastasi, että ei - kyllä se on oikein OK. Tänään Piki ei ravannut niin pontevasti, koska Viiru-tukihenkilö ei ollut paikalla enkä itse tajunnut Pikseliä viritellä.

Kaiken kaikkiaan sujui yli odotusten ja erinomaisen hyvin tämä Pikin ensimmäinen (ja ainoa?) näyttelyviikonloppu. Nyt vain alaleukaa kasvattamaan!

Kun olin lähdössä Pikin kanssa aamusella näyttelyyn, Pikseli hyppäsi päin porttia niin, että portti sinkosi rämisten Viirun päälle. Fiksuna ja reiluna koiranomistajana aloin ravoita Pikille... Kaikesta huolimatta tyttöset eivät vieläkään pelkää porttia. Mitä hyvää olen tehnyt ansaitakseni nämä koirat?

Lämmintä oli jo perjantaina, ja silloin käveltiin pitkästä aikaa Hasanniemeen Jokiasemalle.


Ei tarvinnut nöyristellen kysellä, saavatko koirat tulla, koska jo ovella odotti kyltti: Koirat ovat tervetulleita terassillemme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti