Keskiviikkona toikoiltiin Utun, Anin, Skodan ja Chicon kanssa. Viiru viritteli itsensä taas aika korkealle, minkä takia pitkäkin seuraaminen oli... no, seuraaminen oli upeaa. Liikkeestä istuminen hidas (mutta istui), maahanmeno hyvä,
liki oli taas unohtunut. Paikallaolo ja luoksetulo tehtiin ryhmässä. Hyppynouto meni hyvin, samoin eteenmeno lelulle. Mutta kapulan heitto on tavattoman vaikeaa minulle. Torstaina oli omatoimipihatokoa.
Jälkiryhmämme kokoontui lauantaina iltapäivällä kolmeen pirkkoon ja yhellä ketyllä vahvistettuna. Jälkien tekeytyessä haettiin esineitä; tähän osallistui vain Viiru, jolla tuotatin kolmesta vieraasta esineestä kaksi. Kivoja, pehmoisia esineitä.
 |
| Hanska palautuu vauhdilla. |
 |
| Olen palkkani ansainnut. |
 |
| Delfiini putoaa loppumetreillä, mutta Viiru nostaa sen oma-aloitteisesti. |
Katja tallasi Pikille n. 100 metrin suoran jäljen, jossa namuja oli satunnaisesti. Puolen välin jälkeen Pikille tuli paha olo ja se oksensi kolme kertaa. Ja joka kerta jatkoi jäljestystä itse. Hieman haittasi myös lähellä hengaillut kety.
Onneksi seuraava treeni on jo tiistaina.
Kety polki Viirulle jäljen, ja yhdessä se myös ajettiin.
 |
| Anna mä meen! |
 |
| Namut löytyvät paremmin, kun ei juokse. |
Treenin jälkeen tarvottiin ja juostiin soisessa metsässä. Ihana loppukesän lauantai!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti