Höh, en enää muista treenisuunnitelmaa ja aihetta. Ukot olivat niin hyvin piilossa kuin kuivalla kankaalla pääsee. Maalimies palkkasi itsenäisesti. Yritin itse saada aikaan kisafiilistä ja -jännitystä ja opetella käyttäytymään. Hätäilin kahdessa ensimmäisessä lähetyksessä. Kotiläksyjä:
- lue sääntökirja
- pidä koira hallinnassa (niin että näyttääkin siltä)
- älä koske koiraan
- suorat pistot, varsinkin etukulmiin
- palaa keskilinjalle suoraan
Treenin jälkeen herkuteltiin mustikoilla.
Tiistaina Pikin agility ja Viirun tottis
Tottistelttin keskenämme JoAn hallin ulkokentällä. Hannan tokohyppy on näppärä, kun siitä saa metrin korkuisen. Viiru hypähteli ilokseen 80 sentin hyppyä. Samoin Viipo on innoissaan isommasta kapulastamme. Mutta nyt tarvittaisiin 650 gramman vieras kapula. Viiru juoksi eteen ensimmäsitä kertaa ilman etukäteen vietyä palkkaa ja meni maahan. Vaikeaa on vain eteen istumaan tuleminen... Harmittaa, ettemme mahtuneet viikonlopun tottisseminaariin.
Pikin kanssa tehtiin putkia ja miniminihyppyjä. Jotenkin tuntui, että edistyimme yhteistyössä, kun Pikin voi nyt lähettää hypyllekin. Palkkana käytettiin nyt myös namikuppia, sekin toimii eivätkä kouluttajan/avustajan kädet ja kintut mene verille. Pitää muistaa, että Piki irtoaa, sitä ei tarvitse survoa putkeen eikä muutenkaan avustaa liian läheltä. Piki oli varsin pätevä. Paikallaan istuminen pitää kyllä nyt opettaa, ettei turhaan tarvitse paineistaa koiraa niin, että sitä pidellään lähdössä. Ja palkita hyppyjen hakemisesta.
Keskiviikkona Viirun agility ja yhteinen iltaruskolenkki
Henna tuurasi kouluttajaamme ja toi vinkeän, erilaisen (ulkomaalaisen) radan. Opettelin vain 15 ensimmäistä estettä. Radan keskellä oli kolme suoraa putkea rinnakkain. Ne sujuivat, samoin leijeröinti, hyvin lähellä toisiaan olleilla hypyillä välistäveto sen sijaan ei sujunut erilaisista yrityksiä huolimatta. Ainoa mikä toimi, oli rääkäisyagility.
Loppuillasta kierrettiin rantalenkki Vinjan kanssa ihmeellisessä iltaruskon valossa. Uintia ja riehuntaa - rauhallisia päiviä seuraavat rajut rallit. Juuri kun pääsimme kotiin, alkoi rankkasade.
Torstaina Pikin jälki ja Viirun esineet
Katja tallasi Pikille paljon edelliskertaista pidemmän, yksikulmaisen jäljen, jossa nami oli joka neljännellä askeleella. Piki on eri taitava! Se kulkee just niin kuin haluan :) Haukkumisesta, piipittämisestä, tasajalkahypyistä ja vetämisestä se ihan itse rauhoittuu ja keskittyy jäljelle.
Nyt pitäisi edetä. Onneksi ensi kerralla on kouluttaja. Keppien ilmaisu pitää treenata pihalla, jotta voi ottaa niitä jäljellekin.
Viirun ensinejanalla oli kaksi kivaa, pehmeää, vierasta esinettä. Viiru lähti tuomaan lähempää käsinettä mutta pudotti sen ennen kuin pääsi luokseni. Piti ravistella sadetta pois. Kauempi esine vaati kaksi lähetystä. Ja pitihän sekin pudottaa ennen kuin nappasin sen. Mutta ihan hyvä.
Eilen saatiin väistettyä sade, mutta tänään kävi päinvastoin. Jälkiä tallatessa alkoi ripotella, Viiru haki esineet kaatosateessa, loppulenkillä sade taas hiipui. Ihanaa, ei ole kuuma!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti