Muistokisat

Paljon on tullut muisteltua Topsukkaa ja yhteistä taivalta. Kiitos kaikille kauniista sanoista, joita on tullut eri kanavia myöten (kiitos, Eeva, myös lohduttavista kuvista). Sirkku kirjoittaa kaipuusta ja Heidi yhteisistä hetkistä. Nuusku ja Rapsu olivat Topille ainutlaatuiset Kaverit. Lauantaina JoAn kisoissa lämmitti monien myötäelo. Näitäkään ihania ihmisiä en tuntisi ilman Topia.

Kun aamulla ajelin kisoihin - ekoihin kotikisoihini - surkuttelin, kun Topi ei ehtinyt kisaamaan omassa hallissamme, ja itkeskelin kaikkea muutakin. Toistan itseäni, mutta ei voi mitään: Taas kun näin Viirun ilon ja innon, en voinut muuta kuin yrittää itsekin tsempata ja edes näytellä iloista. Viirua kohtaan muu olisi ollut epistä, kun kerran kisoihin oli lähdetty. Ajattelin, että vedetään tolleriliivi päällä hyvällä asenteella Topin muistoradat.

Anne Saviojan radat olivat meille hankalahkoja. Kohtaloksi koituivat jälleen kontaktit. Ekalla radalla tuli hylky, kun liikkeeni vapautti Viipon A:n kontaktilta ja se ennätti putken väärään päähän. Loppusuoralla yritin puomin jälkeen perjsättöä, jotta olisin päässyt ulkoreunaan magneetiksi (kuten uusi kouluttajamme on opettanut), mutta unohdin ottaa itsensä kontaktilta vapauttaneen koiran mukaan.

Muuten rata meni tosi hyvin ;) Ja vielä sujuvammin meni seuraava rata. Siitä otin 30jotain sadasosaa yliaikaa, kun vaadin Viirun oikeaan pysähdyspaikkaan ja seisotin kontakteilla, varsinkin keinulla. Kepit menivät kummallakin radalla vallan mainiosti. Jälkimmäisella radalla törötin Viirun tiellä, mutta hienosti Viipo väisti ja korjasi.

Kaarrokset olisivat vieneet maatakiertävälle radalle, jos eivät hallin seinät olisi olleet esteenä. Treenaamme siis kaarroksia, mutta ennen kaikkea minun pitää nyt miettiä kontaktien treenaaminen ja kontaktien suorittaminen kisoissa. Johdonmukaisuus puuttuu. Uskon, että Viiru kyllä kisoissakin tekee kuten on opetettu, kun on opetettu oikein. Vinkkejä otetaan vastaan!

Äiti ja tytär pääsivät palkinnoille. Kiri juoksi nollan B-radalla ja sijoittui toiseksi. Onnea! Viipo oli ohjaajan yliajalla kolmas. Kuvittelen, että talletan yliajat pankkiin, ja kolmosissa nostan ne miinuksina... Onkohan näin? Ja onhan yliaikanollaaja-tuurikontaktoija-Topin muistokisoissa säilytettävä linja. Rimoja ei kuitenkaan ruvettu pudottelemaan.

Muuten on vietetty hiljaiseloa ja lenkkeilty. Torstaina oli hyvät aksatreenit. Tänään sunnuntaina Viirulla oli  seuraa, kun Unelma, Pami ja Viia lähtivät Pärnälle lenkkeilemään. Ihana sää. Kova, puuskainen tuuli riipi lehdet puista. Ensi viikolla kylmenee.