Nyt kun lumi sulaa, Topin tassuista voisi irrottaa jalakset ja vaihtaa tilalle kesärenkaat. Ei siitä kyllä Ferraria enää tule. Tai mistäs sen tietää, kun päästään hakumetsään, verijäljelle, veperannoille tai agilitykentille. Mutta nyt, varsinkin Viirun kanssa lenkillä Topia pitää vetää perässä. Ilman Viirua ongelmaa ei ole, joten jumittaminen tuskin johtuu sairaudesta. Ehkä sen vain pitäisi antaa haistella omaan verkkaiseen tahtiinsa, niin kuin se saa jätkäporukassa tehdäkin. Irti en Topia uskalla pitää kuin syvällä metsässä ja kun on tyttöjä mukana paimentamassa. Viiru on alkanut oppia hakemaan Topin. Maanantaina, kun olimme Lykynlammella, Topsukka kuljeskeli itsekseen ihan tyytyväisenä. Kuuro-Topia ja Jäniksenpapananmetsästäjä-Viirua eivät haitanneet ampumaradalta kantautuneet paukut. Mörkö sen sijaan on alkanut pelätä paukkuja, kuten viime kesänä epäilin.
Pyörät alle tarvitsisin myös minä Viirun kanssa agilityssa. Eilen tehtiin treeneissä Viirun lemppareita eli putkihässäkkää. Ehdittiin kaksi putkikierrosta. Niissä ei ollut mitään erityisiä kiemuroita, vain joitain puolenvaihtoja tai linjauksia, ja mielestäni ne onnistuivat. Lisäksi tehtiin minikorkeuksilla hyppyesteitä - rengasta, pituutta ja muuria - sekä keppejä. Viiru kuulemma hyppää oikein hyvin. Maksirengasta ei vielä yritetty. Kujakeppejä tehtiin kuja avoimena. Kohta on kotipiha niin sula, että sinne voi pystyttää kujakepit, keinun ja kolme hyppyä! Kouluttajallamme Sannalla on erinomainen tapa pitää lyhyt treenipalaveri heti harkkavuoron päätteeksi. Miten meni, mitä opit, mitä seuraavaksi...
Jäähdyttelylenkki käytiin Solo-käppänä ja Mimo-sheltin kanssa. Tosin vapaana ollessaan Viiru ei jäähdyttele vaan pikemminkin kiihdyttelee, ja innosti muutkin kiitämään kanssaan tien vieren metsiköissä.
Susu on tullut vapuksi kotiin, joten Viirulla on nopsajalkaista seuraa:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti