Viiru on normaali iloinen ja reipas itsensä. Välillä ehkä tuntuu vähän tukalalta. Lenkkeilyn lisäksi Viiru on tokoillut ja käynyt mökillä. Halleihin ei ole enää menty.
Vertailun vuoksi koira, jolla on vyötärö:
Viikonloppuna Pikin kanssa osallistuimme Tuulia Liuhdon koulutukseen. Samoja neuvoja antavat omatkin kouluttajamme, mutta tuntuuhan asia painavammalta, kun sen sanoo kaksinkertainen MM-hopeamitalisti.
Saimme CCC-rannekkeet: contact, commit, cue = kontakti, lukitseminen, ennakointi. Pitää katsoa koiraan, kun se laskeutuu hypyltä, tulee putkesta tai kepeiltä ja seuraavalle esteelle lähettäessä varmistaa, että koira tosiaan katsoo sinne minne on tarkoitus ja lukitsee esteen. Kun koira on lukinnut esteen, se ei saisi lukitusta enää purkaa. Miten opin merkkaamaan? Niin paljon poisopittavaa, niin paljon opittavaa.
Aika paljon Piki myös joutui luopumaan palkasta, ja se oli vaikeaa. Pitää kuitenkin vaatia, koiran pitää hypätä se hyppy ennen kuin palkka lentää. Välillä palkka tulee ohjaajalta, välillä apparilta.
Harjoittelimme etäohjausta, ja aika monia ohjauksiakin: pakkovalssia, takaaleikkausta, vastakääntöä, flippiä, vippausta. On se vain eri pätevä, ja innostuu koko ajan enemmän. Piki siis.
Alkuillasta alkoi vielä estekurssikin. Kepit olivat aiheena. Täytyy nyt minun miettiä, miten opettelemme. Ei pitkän päivän jälkeen monella kepillä yksien ohjureiden kanssa.
Ihanat säät ovat jatkuneet. Lauantaiaamun lenkillä oli rauhallista; lähestyvä sauvakävelijä huhuili jo kaukaa, että pidä vain koirat irti, häntä ei haittaa. Pienistä asioista tulee hyvä mieli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti