Mutta nautitaan kesästä!
 |
| Nam! Kohta saa mökkimakkaraa! |
Ja vaikka viileää olikin, välillä tuli niin hiki, että mentiin uimaan. Ainakin Piki.
Keskiviikkoiltana Viiru hakuili. Minna ehdotti kokeenomaista treeniä, ja mikä siinä. Ukkoja oli kolme vajaan 200 metrin radalla, enkä tiennyt, missä ukot luurasivat. Treenin jälkeen tuntui, että melkoisen poskelleen meni, mutta nyt olen jo toisissa ajatuksissa. Pistot olivat suoria. Viiru lähti ja etsi innokkaasti. Ensimmäinen ukko (kolmoskrepillä) jäi ilmeisesti löytymättä, koska kutsuin Viirun liian aikaisin pois. Piilo oli vaikea, enkä antanut koiran tarkistella tarpeeksi. Se oli ehkä tämän treenin suurin opetus: anna koiran etsiä rauhassa! Ja ehkä pitäisi taas harjoitella sitä etsimistäkin...
Melkoisen hämmästyttävää oli, että Viiru ei kolmoskrepin luoksetulokutsun jälkeen totellut. Se vissiin tuumasi, että ei noissa kutsuissa ole mitään järkeä, kun en saa etsiä, vaikka olen just löytämässä.
Koska etsimistä oli lopulta niin paljon, ei otettu yhtään kokeenomaista ilmaisua. Kokeeseen on nyt parisen kuukautta aikaa... Niin paljon treenattavaa, niin vähän aikaa. Mökillä tehtiin kaksi esineruutua, joista toinen meni hyvin ja toinen hyvin huonosti.
Ilmoitin Pikin Elo-Kareliaan kummallekin päivälle. Pikin tokokurssi alkaa puolentoista viikon päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti