Epätavallinen juhannusaatto

Juhannusaatto kotona pikkukaupungissa yksin kolmen koiran kanssa kuulosti aluksi lannistavalta. Aina on oltu mökillä. Susulla on edelleen haavantapainen toisessa etukintussa, ja viimeksi kun olimme mökillä se paheni. Ei nyt oteta riskiä.

Aamupäivälenkeillä oli hiljaista. Mukavasti aika kuluu, kun ulkoiluttelee koiria erikseen. Rosa Liksom käytti Hesarin(?) pakinassa(?) sanaa "guljailee" (joka tulee venäjästä) - olisiko se käveleskelyä tai kuljeskelua tai joskus ulkoiluttelua?

 

Ja sää on mitä parhain, ennusteista huolimatta.  Käveleskelimme Viirun ja Pikin kanssa Botanian viereiseen rododendronmetsään ottamaan kukkeaa juhannuskuvaa, mutta kukkaloisto olikin vasta puhkeamaisillaan. Ensi viikolla kannattaa mennä katsomaan.

Ihmisiä ja koiria oli ihan ruuhkaksi asti. Läheisellä seurakunnan huvilalla oli juhannusjuhla. Grilli tuoksui kauas. Kaupungissa on muitakin kuin me.

Mä hyppäsin tosta, ihan tosta vaan!

Kotipihalla vielä hypeltiin set pointia ja pk-estettä. Viiru hyppäsi metrin esteen mielellään - eläköön naksuttelu ja lihapullat! Tarjoilut ovat muuten kuitenkin vaatimattomat, eivät lainkaan suhteessaa odotuksiin.  Hyvää juhannusta!

Tarjoilija! Ottaisin makkaraa ja kaikkea muutakin!